Hyvän Toivon säätiön tarkoituksena on ennalta ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vähentää ikäihmisten yksinäisyyttä. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan omistamansa kiinteistön (Toivon talo) kautta, jonka vuokratuotoilla tuetaan kohderyhmiä eri tavoin.
Koska yleishyödyllisen säätiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, kertyvillä varoilla tuetaan kohderyhmien toimintaa taloudellisesti. Lisäksi säätiön omistama Toivon talo tarjoaa työtä haastavassa elämäntilanteessa oleville nuorille ja tilat talossa kokoontuneille ikäihmisille.
Hyvän Toivon säätiö on näin osaltaan vaikuttamassa koko yhteisön hyvinvointiin ja vaalimassa kulttuurihistoriallisesti tärkeää rakennusperintöämme.
Hyvän Toivon säätiö rekisteröitiin keväällä 2024.
Yhtiömuotona säätiö on lähimpänä yhteistä. Säätiön toiminta on tarkoin säädeltyä ja sitä ohjaavat säätiön säännöt ja säätiön hallitus. Hyvän Toivon säätiön hallituksen muodostavat sen perustajajäsenet yhdessä sellaisten asiantuntijoiden kanssa, jotka varmistavat säätiön tarkoituksen toteutumisen. Hallituksen jäsenten tehtävä on tuoda lisäarvoa säätiön tarkoituksen toteuttamiseen ja toiminnan kehittämiseen oman osaamisensa ja verkostojensa myötä.
Yleishyödyllisen säätiön hallitus vastaa siitä, että Toivon toiminta on paikallisen kohderyhmän tarpeita vastaavaa, säätiön tarkoitusta tukevaa, sekä liiketoiminnallisesti kannattavaa.
Jokaisella on mahdollisuus osallistua
Hyvän Toivon säätiön 50 000 euron peruspääoma on perustajien maksama ja tapahtumatuotoilla kerättävien varojen lisäksi summa käytetään säätiön omistaman kiinteistön peruskorjausta varten.
Voimme vastaanottaa testamentteja ja lahjoituksia Hyvän Toivon Säätiö sr. tilille:
OP Järvi-Häme FI84 5011 0920 1375 57
Lisätietoja numerosta 040 820 1010
Hyvän Toivon Säätiön säännöt
1§ Säätiön nimi
Säätiön nimi on Hyvän Toivon Säätiö sr ja sen kotipaikkana on Asikkala.
2§ Säätiön tarkoitus
Yleishyödyllisen Hyvän Toivon säätiön tarkoituksena on nuorten pahoinvoinnin ja vanhusten yksinäisyyden torjuminen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan taloudellisesti ja toiminnallisesti.
Säätiö harjoittaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi omistamiensa kiinteistöjen kehittämistä, ylläpitämistä, hallinnointia ja vuokraustoimintaa. Kiinteistöjen vuokratuotoista saadaan varoja säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi. Samalla kiinteistöt mahdollistavat tarkoituksensa mukaisten kohderyhmien kokoontumiset omistamissaan kiinteistöissä.
3 § Tarkoituksen toteuttaminen
Säätiö tekee yhteistyötä nuorten ja vanhusten, sekä heidän parissaan työskentelevien ammattilaisten kanssa.
Säätiö toteuttaa tarkoituksenmukaisia hankkeita, ohjelmia, koulutuksia, konferensseja ja kampanjoita. Säätiö voi palkata työntekijöitä erillistä hanketta varten, tai lahjoittaa varoja jollekulle toimijalle tai yhteisölle säätiön tarkoituksen toteuttamiseen.
Säätiö voi tukea myös yleishyödyllisiä yhdistyksiä, säätiöitä tai muita yhteenliittymiä tai yhteisöjä, jotka vastaavat toiminnaltaan säätiön tarkoitusta. Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan myös kaikilla muilla säätiön tarkoitusta hyödyttävillä toimintamuodoilla.
4§ Säätiön omaisuus ja sen hoitaminen
Säätiön peruspääoma säätiötä perustettaessa on 50 000 euroa.
Peruspääoma talletetaan säätiön käyttörahastoon, josta suoritetaan kaikki säätiön juoksevat menot. Käyttörahastoon lisätään myös kaikki käyttörahaston tuottama korkotulo ja säätiön kaikki muut tulot, avustukset ja lahjoitukset, sikäli kuin niistä ei ole toisin määrätty.
Säätiö on oikeutettu ottamaan vastaan lahjoituksia, testamentattua omaisuutta ja avustuksia, sekä kaikella muulla laillisella tavalla kartuttamaan omaisuuttaan.
Säätiö on oikeutettu hankkimaan ja omistamaan kiinteää omaisuutta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi jaettavien avustusten suuruuden ja lukumäärän määrää säätiön hallitus. Hallitus päättää myös vapaasti harkintansa mukaan avustusten jakamisesta, sen jälkeen kun hallitus on ne julistanut haettaviksi.
Hallituksella on mahdollisuus omasta aloitteestaan myöntää apurahoja ja avustuksia myös 11§:ssä mainitusta syyskokouksesta riippumattomana ajankohtana, sekä ilman erillistä hakua. Tällöin hallituksen on hyödynnettävä avustuskohteiden valinnassa nuorten ja vanhusten parissa työskentelevien ammattilaisten tietämystä.
5§ Säätiön hallitus
Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus johon kuuluu vähintään neljä ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä.
Kukin jäsen edustaa säätiön toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta ja jäseniksi valittujen tulee olla luottamusta herättäviä, hyvämaineisia henkilöitä.
Mikäli hallituksen puheenjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, puheenjohtajan tehtävää hoitaa varapuheenjohtaja.
Säätiön hallitus täydentää itse itsensä. Hallituksen jäsenet valitaan kolmen vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Toimikausi alkaa sen hallituksen kokouksen päättyessä, jossa jäsen valitaan. Vuosittain jäsenistä voi vaihtua enintään puolet.
Säätiön perustajajäsenistä Sarita Saloheimolla ei ole rajattua toimintakautta, vaan hänen toimikautensa jatkuu ilman henkilökohtaista eropäätöstä.
Hallituksessa on oltava edustettuna säätiön tarkoituksen toteuttamiseen ja toimintaedellytysten turvaamiseen liittyvää monipuolista asiantuntemusta. Hallituksen kokoonpanossa on pyrittävä monimuotoisuuteen.
6§ Hallituksen kokoukset ja valinnat
Hallitus valitsee itselleen puheenjohtajan, sekä varapuheenjohtajan.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.
Säätiön hallitus kokoontuu vuosittain vuosikokoukseen toukokuun loppuun mennessä ja syyskokoukseen marraskuussa, sekä muutoinkin jos hallituksen puheenjohtaja tai vähintään kaksi hallituksen jäsentä pitää sitä tarpeellisena.
1) Kevätkokouksessa toukokuussa käsitellään seuraavat asiat:
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat
- Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Esitetään toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus
- Vahvistetaan tilinpäätös
- Päätetään avustuksina jaettavan summan suuruudesta, sekä tavasta miten avustukset jaetaan.
- Valitaan tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö
- Muut esille tulevat asiat.
2) Syyskokouksessa marraskuussa käsitellään seuraavat asiat:
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat
- Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Päätetään hallituksen jäsenten palkkiot
- Määrätään tilintarkastajien palkkiot
- Valitaan hallituksen erovuoroisten tilalle jäsenet
- Valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
- Toimitetaan avustusten jako
- Päätetään seuraavan vuoden talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma
- Käsitellään muut mahdolliset asiat
Hallituksen vuosikokouksesta sekä muista kokouksista ilmoitetaan jäsenille kirjallisesti vähintään viisi päivää aikaisemmin. Kutsun ja esityslistan voi toimittaa myös sähköpostilla. Hallituksen vuosikokouskutsun mukana on lähetettävä esityslista.
Hallituksen kokouksessa on jokaisella yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.
7§ Hallituksen ja sen jäsenten tehtävät
Säätiöllä voi olla toimitusjohtaja tai asiamies.
Säätiön hallitus ottaa ja erottaa säätiölle mahdollisesti otettavan asiamiehen, johtajan tai vastaavan, toimitusjohtajan ja määrää työjärjestyksessään muiden toimihenkilöiden palkkaamisten päättämisestä.
Syyskokous päättää hallituksen jäsenille maksettavista kokouspalkkioista. Kohtuullinen palkkio säätiön hyväksi tehdystä muusta työstä, joka ei liity normaaliin hallitustyöskentelyyn, voidaan maksaa, jos säätiön hallitus niin päättää.
8§ Säätiön edustaminen
Säätiön edustaminen on hallituksen puheenjohtajalla yhdessä hallituksen jäsenen tai hallituksen määräämän toisen henkilön kanssa.
9§ Tilikausi
Säätiön tilit päätetään kalenterivuosittain. Ne on annettava tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen kevätkokousta.
Säätiön tulee toimittaa patentti- ja rekisterihallitukselle vuosittain ennen kesäkuun loppua jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelystä sekä toimintakertomuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta.
10§ Sääntöjen muuttaminen ja säätiön purkaminen
Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan, että muutosehdotusta on käsitelty kahdessa perättäisessä säätiön hallituksen kokouksessa ja että ehdotusta ovat kannattaneet kaikki hallituksen kokouksessa läsnä olleet jäsenet.
Mikäli säätiö puretaan tai lakkautetaan, on säätiön jäljellä olevat varat käytettävä näiden sääntöjen mainitsemaan tarkoitukseen hallituksen päättämällä tavalla.
Toivon taloa operoivilla yrittäjillä tulee olla kunnianhimoinen suhtautuminen talon liiketoiminnan kehittämiseen. Yrittäjät maksavat Toivosta markkinahintaista vuokraa. Vuokratuotoilla korjataan ja kustannetaan talon ylläpitoa, sekä taataan mahdollisimman paljon hyviä tekoja säätiön tarkoitusta palveleville kohderyhmille – nuorille ja ikäihmisille.
Toivon talon asiakkaat
Vääksyn vetovoima kasvaa vuosi vuodelta ja vierailijat arvostavat alueella erityisesti sen luontoa, sekä Vanhaa Vääksyä kanavanseutuineen.
Toivon talo sijaitsee erinomaisella paikalla palvellakseen paikallisia asiakkaita ja turisteja tunnelmallisessa miljöössä. Kehittyvän alueen kukoistava artesaaniyrittäjyys, monet puodit ja kahvilat tarjoavat iloa ympärivuotisesti.
Toivo pystyy jatkossakin tarjoamaan tilat ryhmille, joiden yhteiset kokoontumisajat soveltuvat talon muuhun käyttöön. Talon nykyisten käyttäjien kanssa on hahmotettu heidän tarpeitaan ja toiveitaan niin tilojen kuin valikoiman suunnittelussakin.
Miksi tämä tehdään?
Yhteinen tehtävämme on pyrkiä säästämään kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset seuraaville sukupolville. Jos vanhan kansakoulun säästämisellä pystymme vaikuttamaan koko yhteisön hyvinvointiin laajemminkin, niin meillä on monta hyvää syytä ryhtyä tähän.
Onnistumiseen tarvitaan yhteistä tahtoa ja Toivoa.
Toivon Säätiön hallituksen ja sen neuvonantajien roolit
Miten varmistamme, että säätiön tarkoitus tulee ymmärrettävästi viestityksi ja Toivon talosta tulee kiinnostava ilmiö. Keitä tarvitsemme tänään ja tulevaisuudessa mukaan kehittämään talon ja alueen toimintaa? Miten voimme osaltamme tukea alueen matkailumarkkinointia? Mitä tunnistamme kohderyhmien tarpeista talon toiminnan kehittämiseksi?
Mitä kiinteistössä toimivalta ravintolaoperaattorilta vaaditaan? Millainen konsepti parhaiten palvelee alueen asiakkaita ja kasvavaa matkailuliiketoimintaa? Mihin markkina kehittyy kansainvälisesti ja valtakunnallisesti tulevaisuudessa ja miten säätiön tulee reagoida muuttuvan markkinatilanteen tarpeisiin?
Asikkalan nuorisotyön edustaja on mukana antamassa näköalan siihen, miten kunnan nuorempi väestö voi. Millaisin toimin voimme edesauttaa nuorten hyvinvointia kunnassamme?
Asikkalan vanhustyön edustaja on mukana antamassa näköalan siihen, miten kunnan ikääntyneempi väestö voi. Millaisin toimin Hyvän Toivon säätiö voi vaikuttaa vanhusten yksinäisyyden vähentämiseksi?